Omien rajojen vahvistaminen

Onko sinulle haastavaa asettaa omia rajojasi suhteessa muihin ihmisiin?

Omien rajojen asettamisen vaikeus liittyy meillä monilla opittuun miellyttämisen haluun, siihen että olemme tottuneet olemaan kilttejä ja mukavia, emme halua tuottaa muille pettymystä tai olla vaivaksi, ja pelkäämme ja haluamme välttää konflikteja.

Usein otamme liikaa vastuuta muiden ihmisten tunteista ja tarpeista, edes sitä itse tiedostamatta. 

Primitiivisellä, alkukantaisella tasolla rajojen vetämisen vaikeus liittyy pelkoon, että tulemme hylätyksi laumasta. Siksi voi tuntua helpommalta mukautua muiden tahtoon ja sivuuttaa omat tarpeet.

Rajattomuus liittyy hyvin usein esimerkiksi alistumisen ja uhrautumisen tunnelukkoihin, ja lisäksi yksilön mahdollinen traumatausta vaikuttaa asiaan.

harjoittele pienin askelin

Rajoja asettamisen harjoittelussa ei kannata lähteä liikkeelle mistään liian haastavasta asiasta, vaan alkaa harjoittelemaan sitä pienin askelin.

Voit tunnustella, mikä olisi johonkin asiaan tai ihmissuhteeseen liittyvä pienin mahdollinen muutos, mistä voisit lähteä liikkeelle. 

Miten sinun olisi mahdollista toimia tutusta, kenties jo automaattisesta reaktiosta vähän poikkeavalla tavalla?

Ennen kuin sinulta lipsahtaa esimerkiksi ”kyllä se sopii, minä voin hoitaa” – olisiko sinun mahdollista pysähtyä hetkeksi ja ottaa aikalisä?

Rajojen asettamista harjoitellessa aikalisän ottaminen on hyödyllistä, vaikka pystyisitkin saman tien vastaamaan kyseiseen asiaan ”kyllä”.

Aikalisän aikana ehdit miettimään ja rauhoittamaan hermostoasi. Annat itsellesi aikaa automaattisesti aktivoituvien ajatusten ja tuttujen toimintamallien huomaamiseen.

Pysähtyessäsi aikalisän äärelle voit myös tiedostaa miltä hengityksesi tuntuu, ottaa pari rauhallista hengitystä ja tulla tietoiseksi myös kehon reaktioista tässä tilanteessa. Jos huomaat esimerkiksi asentosi lysähtäneen, voit suoristaa selkääsi ja oikaista ryhtiäsi.

Tai mikäli huomaat puristusta tai ahdistavaa tunnetta rintakehällä, tuo huomio rauhallisesti noihin tuntemuksiin, huomaten ne myötätuntoisesti, sallien niiden olla ja palaten rauhalliseen hengitykseen.

Voit myös rauhoittaa itseäsi sanomalla mielessäsi ”olen täysin turvassa” tai ”minulla ei ole kiire minnekään”.  

Tämä kaikki on jo paljon.

Lisäksi voit keksiä itsellesi jo ennakkoon valmiin vakiolauseen, jonka voit sanoa haastavassa tilanteessa esimerkiksi työkaverille, ystävälle tai kumppanillesi.

Lause voi olla nopean suostumisen sijaan esim.: ”mietin asiaa, ja palaan, kun saan tarkistettua kalenterini – mihin mennessä tarvitset vastauksen?”

Rajojen asettamisen ytimessä on se, että oppii tiedostamaan omia tunteita, tarpeita ja rajoja sekä huolehtimaan niistä ja ilmaisemaan niitä rakentavalla tavalla.

Tämänkin työskentelyn kanssa on tärkeää olla armollinen itseään kohtaan ja ymmärtää, että uuden taidon opettelu on prosessi. Oikoteitä ei ole - välillä epäonnistumme ja mätkähdämme maahan, mutta sitten taas nousemme ja jatkamme sinnikkäästi, kunnes homma alkaakin sujua helpommin.

Voisiko uuden taidon opetteluun voi suhtautua mielenkiinnolla, tutkien ja tarkastellen, vaikka välillä turhauttaisikin?

Miksi rajojen piirtäminen kannattaa?

Mitä hyvää omien rajojen piirtämisestä ja vahvistamisesta seuraa?

Kun opimme asettamaan rajoja (sekä itsellemme että muille), se palvelee välittömästi hyvinvointiamme.

Silloin meissä ottaa ohjat sisäinen aikuinen, sen sisäisen lapsen sijaan, joka helposti toimisi vanhojen tuttujen mallien ja selviytymisstrategioiden mukaan.

Rajojen vahvistuessa ja piirtyessä kirkkaammiksi kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa tulee selkeämpää ja yksinkertaisempaa.

Asettamalla rajoja viestimme muille, että arvostamme omaa aikaamme ja tilaamme sekä kunnioitamme itseämme ja samalla myös muita.

Aiotko aloittaa harjoittelun jo tänään?

– Johanna